TKK | Tietoverkkolaboratorio | Opetus


Nämä sivut on tehty Teknillisen Korkeakoulun Teletekniikan perusteet (S-38.118) -kurssin harjoitustyönä.
Näille sivuille on kerätty tietoa meriliikenteen hätäviestinnästä.

Tekijät:
Antti Hänninen (Sivujen suunnittelu)
Petri Mäenpää (Kuvat, sivujen suunnittelu)
Petteri Kuosmanen (Tiedon kokoaminen, sivujen suunnittelu)


1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä

2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä

3. Uusi hätä- ja tulvallisuusjärjestelmä
3.1 Siirtyminen GMDSS-järjestelmään
3.2 GMDSS-järjestelmä ja sen osat
3.2.1 Digitaaliselektiivikutsu eli DSC
3.2.2 Meri-VHF-, MF- ja HF-radiopuhelimet
3.2.3 INMARSAT-satelliittipuhelinjärjestelmät
3.2.4 EPIRB-hätäpoiju
3.2.5 Tutkatransponderit
3.2.6 MSI
3.2.7 Kannettavat VHF-puhelimet

3.3 GMDSS-järjestelmän alueet

4. Aluksen radioaseman hoitajalta vaadittava pätevyystutkinto ja pätevyystodistus

5. Hätä- ja vaaratilanteiden puheliikenne

1. Yleistä merenkulun hätä- ja turvallisuusjärjestelmistä

Merenkulkuun liittyy aina erilaisia riskitekijöitä. Tämän takia on kautta merenkulun historian pyritty varmistamaan avuntarvitsijalle mahdollisimman nopea avunsaanti. Tähän on käytetty erilaisia viestimenetelmiä, alkaen yksinkertaisista silmin nähtävistä ja korvin kuultavista hätämerkeistä, päättyen nykyaikaisiin radioaaltojen avulla välitettäviin joko puheella tai datamuodossa tapahtuviin hätämerkkeihin.

Seuraavassa on lueteltu kansainvälisiä hätämerkkejä, joita käytetään merialueella:
  • Tykinlaukauksia tai pamahduksia noin yhden minuutin väliajoin
  • Keskeytymätöntä ääntä sumutorvella
  • Punaisia tähtiä sinkoavia, lyhyin väliajoin ammuttuja raketteja
  • SOS eli (. . . - - - . . .)
  • merkkiryhmä
  • MAYDAY-sana puhuttuna (radiopuhelimessa)
  • NC-hätämerkki näytettynä
  • Nelikulmainen lippu, jonka ylä- tai alapuolella on pallo tai muu sen kaltainen esine
  • Tulenliekkejä aluksesta
  • Punaista valoa näyttävät käsisoihdut tai laskuvarjoraketit
  • Oranssin värinen savupilvi
  • Käsien nostaminen sivuille ja niiden jatkuva nostaminen ja laskeminen
Aina 90-luvun alkuun asti on hätäviestiliikenne tapahtunut pääsääntöisesti puheradioliikenteenä sekä osittain myös sähkötyksenä. Tällä hetkellä tekniikan nopean kehityksen ansiosta ollaan siirtymässä maailmanlaajuisesti kohti kehittyneempiä hätäviestiliikenteen menettelytapoja.

Seuraava: 2. Vanha hätä- ja turvallisuusjärjestelmä

Tietoverkkolaboratorio on nyt osa Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitosta. Tällä sivulla oleva tieto voi olla vanhentunutta.

Kurssien ajantasainen tieto on MyCourses-palvelussa.

Tämä sivu on tehty oppilaiden harjoitustyönä. Tietoverkkolaboratorio ei vastaa sivun oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta tai ylläpidosta. Vakavissa tapauksissa yhteyshenkilöinä toimivat ja Webmaster.
Sivua on viimeksi päivitetty 21.11.1999 15:28.
URI: http://www.netlab.tkk.fi/opetus/s38118/s99/htyo/43/index.shtml
[ TKK > Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto > Tietoverkkolaboratorio > Opetus ]